Yey! I got through this
week and now I’m gonna go have a good time with my friends. I feel like I’ve
only tried to remember my lines, when to be on and off stage and learned my characters.
I’ve been living theatre this week. All the days have blended together and I
can’t even remember what happened on what day. What I do remember is that I
went to see a play called Sanovat sitä
ystävyydeksi at Teatteri Toivo. It was a fun experience because we practice
our school play in the same theatre. But this night is going to be the best
night of the week because I have been either a young woman from the 1940s or a
boy from the future all week and now I got to be just Ida.
Ihanaa! Selvisin
tästä viikosta ja nyt lähen viettämään iltaa ystävien kanssa. Tuntuu, että en
olis tällä viikolla muuta tehnyt, kun opetellut vuorosanoja, treenannut näytelmän
kulkuja ja työstänyt mun roolihahmoja. Oon elänyt teatteria. Kaikki
päivät on jotenkin sulautunu yhteen, enkä edes muista minä päivänä tein mitäkin.
Sen kuitenkin muistan, että torstaina menin spontaanisti katsomaan Sanovat sitä ystävyydeksi –näytelmää
Teatteri Toivolle. Se oli kiva kokemus, sillä me treenataan tätä meidän
koulun näytelmää samassa teatterissa. Tää ilta on kuitenkin varmaan viikon
paras, sillä oon tällä viikolla ollu joko sota-ajan nuori nainen tai poika
tulevaisuudesta, mutta nyt saan olla ihan vaan Ida.
Here’s something to start
the Saturday night party! (Rent is such an amazing
musical btw)
Wonderful & Wild night for
everyone!
Tässä teille lauantaimenofiilistä!
(Rent on muuten ihan mahtava musikaali)
Ihanan villiä iltaa kaikille!