Dreaming out loud

Show day, everyday! 

I have realized something very significant during my lifetime: It’s important to dare to dream out loud. I have done this for a long time now but during the last year 

I have bravely started to speak about my dreams also to new acquaintances 

and to my friends who I haven’t told about my dreams openly, and I have 

even casually told some random people what I’m up with my life.

Oon huomannut tässä elämäni aikana yhden aivan todella merkittävän jutun: 

On tärkeää uskaltaa unelmoida ääneen. Sitä mä oon tehnyt jo pitkään, mutta viimeisen vuoden aikana oon rohkeasti alkanut puhumaan unelmistani myös 

uusille tuttavuuksille sekä ystäville, joille en ole aikasemmin haaveistani 

avoimesti kertonut, ja jopa ihan vaan hyvänpäivän tutuillekin oon 

kertonut, mitä elämässäni aion.

My first promo shoot at 11 years old. © Riitta Ruusu

I feel like I have overcome an obstacle of some kind, which I haven’t been able to do before and now that I have passed it a lot of great thing have started to happen.

I think that everything has been affected by the fact that I have on some level found myself as an artist. I pretty much know what and how I want to do and with whom. 

I can also keep my mind open for new people, opportunities and ideas.

Tuntuu kuin olisin ylittänyt jonkun esteen, johon en ole ehkä aiemmin 

kyennyt, ja kun este on nyt ylitetty, asioita on alkanut tapahtua kunnolla.

Luulen, että kaikkeen on vaikuttanut se, että oon jollain tasolla löytänyt itseni taitelijana. Tiedän aikalailla mitä ja miten haluan tehdä sekä kenen kanssa. Osaan myös pitää mieleni avoimena uusille ihmisille, mahdollisuuksille ja ideoille.

Songwriting session many years ago

I have boldly taken the control of my own happiness and started to implement 

my dreams. Dreaming is vital for me and all dreams do not need to come true, 

at least the way which I’ve imagined them but I feel like no dream is useless. 

I have repeated my dreams in my mind so many times that when I actually started to make things happen it feels like there no end to it. This feels absolutely amazing.

Oon rohkeasti ottanut oman onneni ohjat käsiini ja lähtenyt totetuttamaan unelmiani. Haaveilu on elintärkeää ja kaikkien haaveiden ei tarvitse toteutua, ainakaan täysin kuten ne on kuvitellut, mutta koen, että mikään haave ei ole kuitenkaan turha. 

Oon toistanut mielessäni niin moneen otteeseen unelmiani, että kun vihdoin 

lähdin kongreettisesti toteuttamaan niitä, ei loppua tunnu tulevan. 

Tää on aivan mahtava tunne.

♥

facebook     bloglovin’     instagram     youtube

Life is so exciting

My life has been taking me all over lately and it’s wonderful, wild and crazy. 

Today, after a long time I finally had an actual day when I didn’t have to 

and I didn’t let myself to do anything else than just be and snuggle.

Elämä vie mua tällä hetkellä moneen suuntaan ja se on ihanaa, hurjaa ja ihan hullua. Tänään oli pitkästä aikaa sellainen päivä, ettei tarvinnut, enkä antanut 

itseni tehdä yhtään mitään muuta kuin olla ja halia ja pussailla.

♥

facebook       bloglovin’       instagram       youtube

One of those days

Last week I had a day when I felt very restless and I ended up composing 15 songs. The melodies and words just kept coming to my head wherever I was. I even took 

my phone in the bathroom with me while I was taking a shower so I could record 

my ideas. And even at late night I had to get up from bed to record after I had 

already closed my eyes and was ready to sleep. That is a must-do-thing though. 

I never remember that good idea which pops into my head just before 

I catch a sleep if I don’t get up to write it down.

Viime viikolla mulla oli yks todella levoton päivä ja päädyin tekemään 15 biisiä. Melodiat ja sanat vaan pöllähteli mun päähän jatkuvasti missä ikinä olin. Otin jopa mun puhelimen mukaan kylppäriin suihkun ajaksi, jotta pystyin äänittämään ideani. Jouduin vielä myöhään yölläkin nousta sängystä äänittämään ideoita, vaikka olin jo 

ihan valmis nukkumaan. Se oli kyllä ihan pakko tehdä, sillä en ikinä muista niitä ideoita, jotka on tullu mieleen just ennen nukahtamista, 

ellen äänitä tai kirjaa niitä ylös.

Anyway while I was having this super creative songwriting day I wanted to catch 

my mood to these pictures. I can’t wait for you all to hear my music.  

Luovan lauluntekovimman lomassa halusin tallentaa päivän olotilan näihin kuviin. 
En malta odottaa, että kuulette mun musaa.

Good night.

Öitä.

♥

facebook     bloglovin’     instagram     youtube

Notebooks

I’m writing notes all the time. Whether its song lyrics, story ideas, 

inspirations, plans, mind maps, observations, memories, do-to-lists, dreams etc. Writing things down helps me remember and it also gives me a little peace of mind because otherwise my head would probably explode or my loved ones would get super fed up with me talking and wondering about everything all the time. 

I am very talkative person anyway and I often get really excited while talking 

so it’s good if I write down at least half of the stuff, 
which pops in to my head.

Kirjoitan asioita muistiin koko ajan. On ne sitten laulujen sanoja, tarinaideoita, asioita, jotka inspiroi, miellekarttoja, suunnitelmia, muistoja, tehtävälistoja tai unia. Asioiden kirjoittaminen helpottaa mua muistamaan sekä antaa mielenrauhan, sillä muuten mun pää varmaan räjähtäis tai mun läheiset kypsyis siihen, että puhuisin 

ja pohtisin ihan koko ajan jotain. Oon muutenkin erittäin puhelias ja usein innostun selittäessäni, joten on hyvä, jos kirjoitan ylös edes puolet niistä asioista, 

jotka putkahtavat mun päähän.

Some of my notebooks 

(the one that says Shakespeare is actually my newest diary) 

I have many notebooks with different themes. For example I have one where I only write down my thoughts about acting. Lately I have been actively using my big notebook which includes a lot of different themes. I don’t write anything 

in order there, I just open it up when I need to safe an idea and 

it actually looks like a big mess but I don’t care.

Mulla on monia muistikirjoja eri teemoilla. Esimerkiksi yhteen kirjoitan 

ainoastaan ajatuksia näyttelijäntyöstä. Viime aikoina oon aktiivisesti käyttänyt 

mun jättimuistikirjaa, joka sisältää monia eri teemoja. En kirjoita sinne missään järjestyksessä, vaan avaan sen kirjotusvimmassa aina siitä kohtaa, missä sattuu olevan tyhjää ja se näyttääkin aika sekavalta, mutta se ei haittaa.

And besides writing down notes I also still write my own diary. So I’m basically 
writing almost all the time. I prefer writing by hand but I do use my phone a lot 
when I don’t have any of my notebooks with me. So when I’m sitting in a café 

and it seems that I’m checking my e-mail or instagram I’m probably 

writing something random down. That’s how my mind works.

Näihin muistikirjoihin kirjottamisen lisäksi, kirjoitan edelleen päiväkirjaa. 

Eli kirjoitan siis melkein koko ajan jotain. Tykkään kirjoittaa käsin, mutta käytän myös paljon puhelintani, sillon kun mulla ei satu olemaan yhtäkään noista mun muistikirjoista mukana. Eli kun istun kahvilla ja näyttää siltä, että tsekkailisin 

mun sähköpostia tai instagramia, kirjoitan luultavasti jotain satunnaista ylös. 

Näin mun mieli toimii.

♥

My journey as an artist (so far)

Ensimmäinen ammattihaaveeni ikinä on ollut laulajan ura. 

En ole koskaan luopunut unelmastani, mutta olen kokenut matkalla muutoksia.

Ensimmäisen biisini tein kahdeksanvuotiaana. Biisin nimi on “Kuka pikkuveljen vei?”. Haaveilin tuolloin pikkuveljestä, vaikka tiesin, etten voi sitä enää saada. 

Tieto ei ollut varma, mutta vahva aavistus, sillä en koskaan saanut pikkuveljeä. 

Pikkuveljessä parasta olisi ollut saada sitoa pienen pojan kengännauhat.

Muutamana seuraavana vuotena kirjoitin lauluja aikuisten ja nuorten aikuisten elämästä ja omasta välillä hämmentyneestä ajatusmaailmastani. Silloin syntyi 

muun muassa biisit nimiltä “Karkulainen”, “Hei mies”, “Tunne” ja “Satuihin”. 

Voin samaistua laulujen aiheisiin yhä. Nämä biisit olin tehnyt ennen yläastetta.

Olin käynyt ala-asteella muutaman vuoden ajan klassisilla pianotunneilla, joilla opin yllättävän vähän mitään pianon taiasta. Yläasteelle päästyäni aloin 13-vuotiaana opetella pianonsoittoa itsekseni. Opin nopeasti säestämään ja aloin luoda omia 
biisejä pianon kanssa. Tämän takia soitan pianoa edelleen aika hassusti - 
omaoppisesti rummuttaen, mutta pidän tyylistäni.

Yläasteella sävelsin paljon ja aloin kirjoittaa lauluja englanniksi. Kirjoitin omasta maailmastani. Kerroin omista kokemuksistani ja loin myös fiktiivisiä tarinoita. 

Kirjoitin englanninkielisiä biisejä koko yläasteen ja lukion ajan. Syntyi monia 

tosi hyviä biisejä, joihin kietoutui oma tunne-elämä ja muistot sekä haaveet. 

Lukion kolmannen vuoden vietin USA:ssa. Siellä pääsin nauttimaan siitä, 

kuinka ihmiset ymmärsivät ja kuuntelivat tarinoideni sanat. Kirjoitin 

USA-vuoteni aikana paljon englanninkielistä musaa.

Palattuani Suomeen vaihtovuoteni jälkeen koin paljon muutoksia elämässäni. Vain vuosi ennen vaihtoon lähtemistä 17-vuotiaana olin tajunnut, kuinka vahvasti halusin toteuttaa toisen uraunelmani; näyttelemisen. USA-vuoden aikana huomasin todella, kuinka hiton hyvä olin sekä laulajana ja näyttelijänä, mutta ennen kaikkea tajusin sen, kuinka äärimmäisen päättäväinen näiden kahden unelman kanssa olin. 

USA-vuoden aikana kehityin paljon molemmissa ja kypsyin ihmisenä.

Suomeen palattuani ryhdyin kehittämään ja haastamaan itseäni näyttelijänä 

saaden kovia, mutta vahvistavia iskuja. Kesällä 2012 olin kuitenkin aika hukassa itseni kanssa. Puolikkaita biisejä syntyi paljon, mutta mulla ei ollut voimia viedä 

niitä loppuun saakka. Englannin kieli alkoi tuntua kaukaiselta, mutta sen avulla oli helpompi kertoa kipeistä aiheista. Syksyllä olin aika maassa, mutta hankin 

ukulelen piristykseksi. Koin syksyn aikana täysin uusia tunteita: 

alakuloisuutta, surumielisyyttä ja menetystä.

Aktiivinen teatterin tekeminen piti kuitenkin intohimon kipinän yllä. 

Kipinä vahvistui ja vahvistui. Loin melodioita ja sanoja jatkuvasti, koko ajan varmemmin. Vahva kipinä näyttelemistä kohtaan tuotti tulosta. Sain vastaan ison työprojektin ja pääsin opiskelemaan kesäksi näyttelijäntyötä Venäjälle, Pietariin. Tämän kesän jälkeen hehkuin onnellisuutta, joka on pysynyt 

mussa tähän päivään asti ja hehkuu edelleen.

Musiikki ja laulaminen on pysynyt mukana koko ajan, mutta taisin vasta viime kesänä lopullisesti tajuta, että haluan kuitenkin tehdä musiikkia suomeksi. Oon aina pitänyt suomenkielen opiskelusta, kieliopista ja suomenkielellä kuvailemisesta. Siitä lähtien, kun oon osannut, oon kirjoittanut melkein päivittäin jotain omaa 

tekstiä suomeksi. Jo sinä kesänä Venäjällä opiskellessani makustelin 
suomenkielistä sanoitusta lauluissani ja tajusin, kuinka vähällä

 ja rehellisesti tunteet paistoivat niistä läpi.

Viime kesänä loin monta hyvää suomenkielistä biisiä. Syksyn vietin USA:ssa 

ja tein musiikkia suomeksi. Se tuntui paremmalta kuin koskaan ennen. Vaikka englanti sujuu multa hyvin, ja se on sekä kaunista että pehmeää, ja pidän siitä, 

suomi on kuitenkin mun kieli.

Tämän kaiken avattuani haluan kertoa, että oon aloittanut projektin, jonka tuloksena aion julkaista omaa musiikkiani kaikille kuultavaksi ja tunnettavaksi. 

Näin musta tulee vielä enemmän se kuka olen.

♥

My first dream job ever has been a career as a singer. 

I’ve never given up with my dream but I have experienced change on my way.

The first song I ever wrote was when I was eight-years-old. The song is called 

“Kuka pikkuveljen vei?” (=Who Took the Little Brother?). By that time I dreamed 

of a little brother even thought I knew that I couldn’t have one anymore. 

The best thing in having a little brother would have been to 

get to tie a little boy’s shoe laces.

The next couple of years I wrote songs about the lives of grown-ups and young adults and sometimes about my own confused state of mind. By that time I created songs “Karkulainen” (=Runaway), “Hei mies” (=Hey Man), “Tunne” (=Feeling) and “Satuihin” (=Into My Dreams). I can still identify with the themes of these songs. 

All of these songs I had made before getting in middle school.

During elementary school I took piano lessons where I learned surprisingly 

little about the magic of playing piano. After starting middle school at 13-years old 

I started learning to play piano on my own. I quickly learned to accompany myself and I started to create my own music with a piano. This is why my way 

of playing piano is still kind of funny but I like my style.

During middle school I composed a lot and I started writing music in English. 

I wrote about my own world. I shared my own experiences through my songs 

and I also created fictional stories. I used English as a language in my songs throughout middle and high school. I made many great songs in which I wrapped

 in my own emotional life, memories and dreams. The third year of high school 

I spent as an exchange student in the USA. There I was able to enjoy how people listened and understood the words of my stories. I wrote lots of music 

in English during my year in the States.

After returning to Finland I experienced a lot of changes in my life. 

At the age of 17 - only a year before my exchange year experience - I had realized how passionately I wanted to make my other dream job – acting - to come true. During my time in the USA I realized how pretty darn good I was as a singer and as an actor but most of all I realized how extremely determined I was with these 

two dreams of mine. During the year I spent in the USA I made 

a lot of progress in both and I also grew a lot as a person.

After returning to Finland I started to challenge and develop myself as an actor: getting hard but strengthening strikes. Still in summer 2012 I felt pretty lost with myself. Many unfinished songs were created but I didn’t have the strength to finish them. English as a language started to feel distant but it was easier to use it when 

I was writing about sensitive topics. In the fall I was very down so I bought 

a ukulele to cheer me up. During that fall I experienced completely 

new level of feelings in sadness, blue and loss.

By being active in theatre I was able to keep my spark of passion alive. 

The spark got stronger and stronger. I created melodies and lyrics constantly, more confidently all the time. The strong sparkle towards acting paid off: I received a big work project and I got accepted to study acting in St. Petersburg, Russia for the summer of 2013. After this summer I got the glow of happiness which has 

remained in me to this day and it still glows.

Music and singing have been with me all this time but I think that it wasn’t 

until last summer when I finally realized that I want to make music in Finnish. 

I have always loved Finnish language and learning all of its tricks and rules. 

Ever since I was able to write I have been producing my own text in Finnish 

almost every day.  Already in that summer in Russia I started to attempt 

Finnish lyrics in my songs and I realized how easily and honestly 

emotions shone through.

Last summer I created many great songs in Finnish. I spent the fall in the USA 

and wrote all my songs there in Finnish. It felt better than ever before. 

Even though I speak pretty good English and it’s both soft and beautiful 

and I love it as a language, Finnish is still my native tongue.

After sharing all of this with you I’m happy to tell you that I have started a project 

in which result I will publish my own music for all of you to hear and feel. 

By this I will show you who I truly am.

♥

Time to begin again

Palasin just upeelta Aasian reissulta. Olo on hyvä ja rauhoittunut. 

Tuntuu, että ajatukset on ehkä hieman selvempiä kuin ennen. Katson 

hyvillä mielin eteenpäin ja nautin nyt just kaikesta tästä mitä on. 

Mulla on hyvin vahva fiilis. Ei tarmokas, mutta mieli on vahva.

Oon nyt käynyt peräkkäin kahdella pitkähköllä reissulla ja 

tavallaan tekee mieli lähteä samantien taas johonkin seikkailemaan.

Toisaalta mulla alkaa täällä Suomessa arjen seikkailut. Edessä on muutto, kirjoittamista, uusien haasteiden hakemista ja unelmien toteuttamista.

Hassua, kuinka hyvää tekee irrottautua toistosta. 

Mä oon semmonen ihminen, joka pitää toistosta. Tykkään kertoa samoja tarinoita kerta toisensa jälkeen ja toteuttaa pieniä rutiineja jatkuvasti. Silti tuoreus ja jännitys tarjoavat mulle enemmän nautintoa. Uusien kokemusten täydentämänä toivon, 

että opin tuomaan tylsään arkeen enemmän jännitystä uskaltautumalla 

useammin mukavuusalueeni ulkopuolelle ja löytämään itsestäni 

ja ympäröivästä maailmasta uutta.

Viime vuosi oli hieno vuosi. Saavutin upeita asioita ja opin itsestäni valtavasti. Matkustin moneen maahan ja tutustuin moneen erilaiseen ihmiseen. Opin tutuista ihmisistä uutta. Tiedonhalu on kasvanut. Tänä vuonna haluan lukea enemmän kirjoja, katsoa enemmän elokuvia, käydä enemmän teatterissa, laittaa ruokaa, aloittaa ja päästä loppuun asti. Tällaisena haahuilijaluonteena on tärkeää muistaa se, 

kuinka rohkea toteuttaminen on kuitenkin kaikkein merkittävintä.

Tapahtumarikasta vuotta 2015!

♥

I have just returned from an amazing trip from Asia. I feel good and calm. 

My thoughts seem to be a little clearer than before. I have a good feeling about 

the future but I’m also just enjoying all of this what I already have in my life. 

I feel very strong. I don’t have a huge drive but my mind is strong.

I have now taken two longish trips in a row and 

I kind of feel like going somewhere again right away.

On the other hand the adventures of my everyday life are about to start

 here in Finland. I’m moving into a new place, I have writing to do, 

new challenges to seek, and dreams to implement.

It’s funny how good it feels to take a break from repetition. 

I’m that kind of person who likes repeating things. I like to tell the same stories 
over and over again and carry out small routines continuously. Still, the freshness and excitement offer me more pleasure. Empowered by my new experiences 

I hope that I learn how to bring more excitement to the dull everyday life by daring out of my comfort zone more often. I also hope to find new things about myself 

and the world around me.

Last year was great. I achieved great things and learned a lot about myself. 

I traveled to various countries and got to know many different kind of people. 

I found out new things about people I already knew. My yearning to learn 
has increased. This year I want to read more books, watch more movies, 

see more theatre performances, cook, start and finish. 

As this kind of wanderer nature as I am, it’s important to remember 

how brave implementation is the most significant thing after all.

Eventful 2015!

♥

Wrapping gifts

Today I have listened to Christmas songs and wrapped gifts. 

I love wrapping gifts. Even when I was little I enjoyed wrapping gifts 

so much that I collected stuff that my parents and my bother already had 

in our house. So every Christmas something important was missing 

(purse, chocolates which my parents had bought for Christmas Eve, books 

and all sorts of things) because I had hid them under the tree. 
I wrote to the gifts that they were from Santa Claus.

Lovely evening to everyone!

♥

Tänään oon kuunnellut joululauluja ja paketoinut lahjoja. 

Nautin lahjojen paketoinnista ihan tosi paljon. Olin jo pienenä 

ahkera paketoimaan. Se oli niin kivaa, että keräsin vanhempieni ja veljeni 

jo omistamia tavaroita paketoitavaksi. Aina joka joulu jotain oleellista oli siis 

hukassa (meikkipussi, kaupasta joulua varten ostetut joulusuklaat,

 kirjoja ja vaikka mitä), koska paketoin ne kuusen alle. 

Kirjoitin paketteihin, että lahjat on joulupukilta.

Mukavaa iltaa kaikille!

♥

Birdy babe

This picture tells a lot about my personality, 
things I like and especially how I’m feeling today - light, happy, thoughtful, 
a little nervous, and full of good energy. I’ve been singing all day. This picture 
was taken on my last day of my stay in the USA. I was feeling a little restless while backing all my stuff so I needed to take a break and this is what I came up with.

Kisses!

♥

Tää kuva kertoo paljon mun luonteesta, jutuista mistä pidän 
ja etenkin mun tän hetkisistä fiiliksistä. Mulla on kevyt, onnellinen, mietteliäs 
ja hieman jännittynyt olo ja oon täynnä hyvää energiaa. Oon laulanut koko päivän. Tää kuva on otettu mun viimeisenä lomapäivänä USA:ssa. Olin hieman levoton pakatessani kaikkia kamojani ennen lähtöä, joten piti pitää pieni tauko 
ja tällaisen kuvan itsestäni sillä tauolla taion.

Pusuja!

♥

facebook       bloglovin’       instagram       youtube