Dreaming is my daily habit.
I
tend to dream in the middle of all the hustle. I have many different
types of dreams and they are circling in my presence all the time.
types of dreams and they are circling in my presence all the time.
I
take my dreams pretty seriously and live very much on their terms.
It has
proved to work well as I’ve met many wonderful people during my path
who have the same kinds of dreams. In my opinion, the very best way to find
who have the same kinds of dreams. In my opinion, the very best way to find
your kind of
people is to truthfully follow your dreams.
Some
dreams are further away than others. Some dreams change over time.
Some dreams
are silly. Some dreams become a way of life.
In
the first grade I dreamed in every math class.
I remember thinking how I have
supernatural powers and how
I’m able to communicate with animals. There was a
mirror next to my desk,
and I used the time exploring all the things I was able to be. I didn’t get any of the tasks done. Well, that became clear at some point,
and I had to do the whole math book in one night in order to get to the second
grade. I still haven’t formed
an in-depth relationship with math but with
dreaming I have.
Gladly I have learned to be active as well.
It’s
good to color the world with imagination.
There’s no need to stop dreaming even
if you’re not a child anymore.
I’m now 21 years old and I truly believe in my dreams
no matter how one might consider them a little crazy. However I have found my
prince charming and I live in the middle of buildings that look like castles in
the southern Helsinki. I have a cat who talks to me croaking and well I’m
generally always happy and I want to share my good mood to others. Some
consider it a bit of a supernatural.
Have
a great Saturday!
♥
Haaveilu on mun päivittäinen
tapa.
Jään usein haaveilemaan kaiken
vilskeen keskellä. Mulla on monia
erilaisia haaveita ja unelmia, jotka pörräävät
mun mukana koko ajan.
Mä otan ne aika vakavasti ja elän
hyvin paljon niiden ehdoilla.
Se onkin osoittautunut oikein toimivaksi, sillä
oon tavannut haavepolullani monia ihania ihmisiä, jotka omalla tavallaan
haaveilevat samankaltaisista asioista. Mielestäni kaikkein paras tapa löytää ne
omanlaiset ihmiset
on seuraamalla uskollisesti omia unelmiaan.
Jotkut haaveet on kaukaisempia
kuin toiset. Jotkut haaveet muuttuvat ajan myötä. Jotkut haaveet on ihan
hupsuja. Joistakin haaveista tulee elämäntapa.
Ensimmäisellä luokalla haaveilin
joka ikinen matikantunti.
Muistan miettineeni, kuinka mulla on yliluonnollisia
voimia ja kuinka osaan kommunikoida eläinten kanssa. Pulpettini oli peilin
vieressä, ja käytin ajan tutkiakseni mitä kaikkea voin olla. En saanut tehtäviä
lainkaan tehtyä.
No sehän selvisi jossain vaiheessa, ja jouduin tekemään koko
matikan kirjan yhdessä illassa päästäkseni kakkosluokalle. Mun ja matematiikan välille
ei ole sitteminkään syntynyt syvällistä suhdetta, mutta haaveilun kanssa on.
Onneksi olen kuitenkin oppinut myös toimeliaaksi.
Maailmaa on hyvä värittää
mielikuvituksella.
Haaveilua ei tarvitse lopettaa, vaikka ei enää olisi lapsi.
Mäkin oon nyt 21 ja uskon ihan täysillä unelmiini, vaikka kuinka joku
saattaisi
pitää niitä ihan hulluina. Oon kuitenkin jo löytäny unelmieni prinssin
ja asun
linnojen näköisten talojen keskellä Etelä-Helsingissä. Mulla on kissa, joka
juttelee mulle kurnuttamalla ja, no mä oon yleisesti ottaen aina iloinen ja
haluan jakaa hyvää mieltäni muille. Jotkut pitää sitä vähän yliluonnollisena.
Hauskaa lauantaita kaikille!
♥